Tää meidän episodi alkoi perjantaina. Silloin piti juhlia Ninan synttäreitä sukulaisten kanssa, sunnuntaina piti olla toiset juhlat. Aamupäivällä laittelin siinä kahvipöytää valmiiksi ja täytin kakkua. Nina leikki siinä aikansa ja laitoin sitten Titi-nallet pyörimään ettei ihan tylsäksi menisi hänellä. Kakun kun sain valmiiksi niin ihmettelin kun hän niin rauhassa sitä katselee, yleensä kun hyppii ja pomppii ympäri olohuonetta. Otsaa kokeilin ja tuntui tosi kuumalta, kuumetta olikin jo 39 astetta, ihan hetkessä noussut. Soittelin sitten vieraille että juhlat peruuntuvat kun Nina on sairas. Kuume nousi perjantaina 40 asteeseen asti mutta en vienyt vielä lääkäriin kun sain sen lääkkeellä kuitenkin laskemaan.
Lauantai-aamuna oli heti 39 astetta kuumetta ja se nousikin pian jo 41 asteeseen. Kuumelääkkeelläkään ei laskenut kuin ihan vähän joten soitin lääkäriajan. Mitään sellasta selkeetä flunssaa Ninalla ei ollut joten vähän huoletti näin korkea äkillinen kuume. Mentiin Pikkujättiin jossa lääkäri tutki ja ottivat nielunäytteen ja koska mitään ei löytynyt, passittivat Jorvin lastenosastolle tutkimuksiin. Jorviin mentiin sitten ja ensimmäiseksi antoivat kuumelääkettä ja käskivät riisua vähille vaatteille jotta saatais kuume laskemaan. Sitten käytiin lääkärin luona ja otettiin kokeita. Verikokeet, keuhkokuvat ja pissanäyte. Lääkäri tuli sitten sanomaan että tulehdusarvot on 170, jäätte osastolle. Jossain on paha tulehdus ja Nina tarvitsee suonensisäistä antibioottia. Ja selväähän se oli että jossain oli jotain pahasti vialla. Ninakin on normaalisti kauhean energinen ja menevä tyttö, nyt suostui vaan makaamaan mun sylissä, ei edes jutellut.
Alkuillasta tuli sitten lääkäri sanomaan että kokeissa on paljastunut että Ninalla on paha virtsatien tulehdus. Tippa laitettiin käteen samantien ja mentiin osastolle. Siellä antoivat sitten heti ensimmäisen annoksen antibioottia. Uusi annos annettiin aina 8 tunnin välein ja kuumetta laskemaan kahta erilaista lääkettä. Tulehdusarvot nousivat 326 asti. Siinä vaiheessa mä säikähdin eniten kun lääkäri tuli sanomaan että munuaiset täytyy ultrata. Tulehdus on niin voimakas että se on jo munuaistasolla. Mä pelkäsin niin kamalasti että jos on munuaisiin tullut jonkinlaista vauriota. No, onneksi kaikki oli kuitenkin ultrassa kunnossa ja pelko oli aiheeton! Tulehdusarvotkin alkoivat laskemaan kun antibiootti alkoi kunnolla tehoamaan ja tyttökin alkoi silminnähden piristymään.
Tänä aamuna tulehdusarvot olivat enää 150 ja kuumetta oli hieman yli 38. Ja päästiin siis kotiin! Suun kautta otettavaa antibioottia menee vielä kolmesti päivässä ja kuumelääkkeet päälle mutta suunta on kuitenkin oikea ja tyttökin jo iloinen ja pirteä itsensä. Aika helpostihan hän vielä väsähtää jos enemmän tuossa heiluu mutta jaksaa jo touhutakin. Ja kiukutella! :)
Rankka oli reissu ja nyt on ihanaa olla kotona. Sairaalassa en juurikaan saanut nukuttua ja painokin notkahti aika pahasti mutta eiköhän se siitä korjaannu kun on nyt saanut tilanteen rauhoittumaan ja pahimman stressin ohi. Ninalle nyt sitten puhkesi vielä todella kamala räkätauti tähän päälle joten sekin teettää vielä hieman lisätöitä. Mutta ihana olla taas kotona ja, loppupeleissä kuitenkin, terveenä. :)
Ja sitten se toinen asia. Kun tultiin kotiin niin minähän sitten postia katsomaan hetimiten. Ja olihan siellä kortti että on tullut suurikokoinen kirje. Miehen sitten passitin apteekkiin lääkeostoksille ja postiin pakettia hakemaan. Ja voi että kun ihastuin paketin sisältöön, katsokaa nyt!
Aivan ihanaa puuvilla-viskoosi -lankaa! Ja ihan Ninan synttäreiden kunniaksi! :)Tuo on tosi ihanaa, mua on viime aikoina niin nuo viskoosilangat alkanu kiinnostaa, ne on niin kauniita! Lisäksipaketissa oli kahvisuklaata (Nam!) kaunis maisemakortti ja sitten tuollaisia tosi siistejä juttuja mitä en tiennyt olevan olemassakaan! Eli silitettäviä jarruja sukkien pohjiin. Koskaan ei oo tullu tuollaisia vastaan. Nuo on tosi käteviä villasukkien kanssa, ne kun on niiiin tappoliukkaita... Ja voisi ehkä joitain nättejä puuvillasukkiakin alkaa tekemään.. hmmm... *raksuttaa jo* :D Eli todella tarpeeseen tulivat! Suuret kiitokset sulle SNY:ni!
Ja nyt mä otan tuolta kirjan mukaan ja menen maate OMAAN sänkyyn OMAN peiton alle ja lasken pääni OMALLE PEHMEÄLLE tyynylleni.. :D En oikein nauttinut nukkumisesta sairaalahuoneen lattialla patjalla, ohuella peitolla sekä kivikovalla tyynyllä. Jos mä ens yönä saisin nukuttua kunnolla :)
